3.1 Johdanto

Tämä luku käsittelee yhteistyötä, jossa ammattilaiset työskentelevät vertaistukihenkilöiden kanssa. Luvussa keskitytään siihen, miten rakentaa tasavertainen ja kunnioittava kumppanuus, mikä on ammattilaisen rooli suhteessa vertaistukihenkilöön ja millaisia haasteita voi tulla vastaan. Osiossa pohditaan myös mikä merkitys muulla työyhteisöllä on vertaistukityön onnistumiselle organisaatiossa.

3.2 Tavoitteet

Tässä luvussa:

• Opitaan, että miten hyvä yhteistyö syntyy.
• Tarkastellaan ammattilaisen ja vertaistukihenkilön välistä suhdetta ja vuorovaikutusta.
• Käydään läpi ammattilaisen toimivalta ja vastuu.
• Reflektoidaan omaa kasvua ammattilaisena.
• Tarkastellaan mitä tarkoittaa, kun vertaistukihenkilö on osana moniammatillista tiimiä.
• Tunnistetaan yhteistyön hyödyt asunnottomien kanssa työskenneltäessä.

3.3 Ammattilaisten ja vertaistukihenkilöiden yhteistyö

Kun ammattilainen aloittaa yhteistyön vertaistukihenkilön kanssa, sekä ammattilaisten että koko työyhteisön on valmistauduttava yhteistyöhön. Keskeistä vertaistukityön kehittämisessä on aito pyrkimys tehdä yhteistyöstä kaikille osapuolille mielekästä. Tarvittavat taloudelliset ja henkilöstöresurssit on turvattava ennen toiminnan aloittamista. Yhteisen toiminnan suunnitteluun on varattava riittävästi aikaa, ja vertaiset on otettava mukaan jo tässä vaiheessa.

Eri lähtökohdista tulevien ammattilaisten ja vertaistukihenkilöiden sujuva yhteistyö ei ole itsestäänselvyys. Onnistuneen yhteistyön perusedellytys on, että sekä ammattilaisilla että vertaistukihenkilöillä on aito halu työskennellä yhdessä yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi, tukea toisiaan ja oppia toisiltaan. Jotta yhteistyö onnistuisi kaikkien toimijoiden – asiakkaiden, ammattilaisten ja vertaistukihenkilöiden – näkökulmasta, on varattava riittävästi aikaa yhteisen ymmärryksen rakentamiseen työn tavoitteista, sisällöstä ja menetelmistä. Selkeästi määriteltyjen yhteisten tavoitteiden asettaminen tuo työhön tarkoituksenmukaisuutta ja turvallisuutta, kun kaikilla on selkeä käsitys siitä, mihin pyritään. Kaikkien yhteistyössä olevien toimijoiden kesken on myös oltava tilaa keskustella omista henkilökohtaisista arvoista ja organisaation arvopohjasta sekä pohtia, miten nämä arvot näkyvät asunnottomien asiakkaiden kanssa tehtävässä työssä. Ammattilaisten ja vertaistukihenkilöiden työnkuvat ja tehtävien määrittely on hyvä tehdä varhaisessa vaiheessa, ja varmistettava, että kaikkien tehtävät vastaavat heidän taitojaan, koulutustaan ja kokemustaan.

Mitä vertaistukihenkilöt toivovat ammattilaisilta?

• Ammattilaiset ovat läsnä ja käytettävissä.
• Vertaistukihenkilö on aidosti osa tiimiä ja hänelle annetaan mahdollisuus osallistua erilaisiin tehtäviin.
• Vertaistukihenkilö saa riittävästi tukea selviytyäkseen vaikeuksista, joita hän saattaa kohdata päivittäisissä tehtävissään.
• Keskinäinen luottamus, joka mahdollistaa avoimen keskustelun.
• Vertaistukihenkilö voi rehellisesti kertoa ammattilaiselle omasta elämäntilanteestaan ja sen mahdollisista vaikeuksista.
• Työskentely on joustavaa – ja niin ovat myös vertaistukihenkilön kanssa työskentelevät ammattilaiset – ja sitä voidaan mukauttaa vertaistukihenkilön senhetkiseen elämäntilanteeseen.
• Keskinäinen kemia ja huumori.
• Ammattilaiset «tulkkaavat ammattikieltä” vertaistukihenkilölle, jos kaikki termit eivät ole tuttuja.
• Ammattilaiset auttavat vertaistukihenkilöä verkostoitumaan muiden vertaisten kanssa.
• Vertaistukihenkilöllä on mahdollisuus saada työnohjausta tai mentorointia, joka auttaa häntä käsittelemään mahdollisia vaikeita tapauksia, haastavien tilanteiden tai olosuhteiden herättämiä loukkaavia tunteita jne.

Keskinäinen vuorovaikutussuhde

Ammattilaisten ja vertaistukihenkilöiden keskinäinen suhde on erittäin tärkeä, kun he työskentelevät yhdessä. On tärkeää, että he pyrkivät kehittämään niin sanottua keskinäistä kemiaa, jotta kaikki osapuolet tuntevat olonsa mukavaksi työskennellessään yhdessä ja voivat olla vapaasti oma itsensä.

Hedelmällinen yhteistyö edellyttää luottamusta. Askel askeleelta tutustuminen ja työtehtäviin yhdessä perehtyminen edistää luottamuksen rakentumista. Luottamuksen lisäksi vertaiset näkevät huumorin ja ammattilaisten avoimuuden tärkeinä asioina vuorovaikutuksen lisäämiseksi. Vertaiselle on tärkeää, että ammattilaiset kertovat jotain myös omasta elämästään. Tällainen avoimuus haastaa ammattilaisia, varsinkin jos he ovat tottuneet työskentelemään tiimeissä, joissa jaetaan vähän yksityisiä tietoja.

Ammattilaisten on tärkeää miettiä etukäteen omia ennakkokäsityksiään. Kokevatko he esimerkiksi vertaistukihenkilön enemmän asiakkaana vai työtoverina? Voiko vertaistukihenkilö olla sekä asiakas että työtoveri?

Vertaistukihenkilöt, jotka ovat aikaisemmin saattaneet olla ammattilaisten asiakkaita ovatkin yhtä-äkkiä työkavereita ja saattavat osallistua yhteisiin henkilökunnan kokouksiin tai tapahtumiin. Käytännön kokemus osoittaa, että tällainen yhteistyö voi toimia erinomaisesti, mutta se voi myös vaikeuttaa rajojen asettamista, koska asiakkaan asemasta siirrytään entisen asiakkaan ja työtoverin asemaan. Erityisiä haasteita voi syntyä, jos vertaistukihenkilöt tarvitsevat edelleen tai uudelleen palveluja samalta organisaatiolta. Mahdollinen kaksoisrooli edellyttää, että siitä keskustellaan avoimesti yhteistyön alussa, jotta molemmat osapuolet voivat ilmaista toiveensa, pelkonsa ja asettaa yhteiset pelisäännöt. On myös ymmärrettävää, että vertaistukihenkilöt saattavat haluta pitää yksityiselämänsä ja työnsä erillään. Tässä tapauksessa toimivin ratkaisu voisi olla se, että vertaistukihenkilön omia asioita hoitaa toinen ammattilainen kuin ne, joiden kanssa hän työskentelee.

Yhteistyön aloittaminen vertaistukihenkilön kanssa saattaa herättää kysymyksiä ammattilaisissa. Mistä kaikesta he voivat keskustella vertaistukihenkilön kanssa? Voiko hänelle jakaa omia turhautumisen tai epävarmuuden tunteita? Pidettäisiinkö sitä avoimuutena ja läpinäkyvyytenä vai olisiko se taakka vertaistukihenkilölle? Koska osa ammattilaisen roolia on tukea vertaistukihenkilöä työssään, on hyvä, että ammattilaisilla on myös oma tukiverkosto ammattitovereista ja/tai esihenkilö, joka auttaa heitä tarvittaessa.

Valta ja vastuu

Ammattilaiset voivat oppia paljon vertaistukihenkilöiltä, mutta se edellyttää, että he ymmärtävät, etteivät he ole aina oikeassa vain sen takia, että he ovat ammattilaisia. Tämä edellyttää ammatillista itseluottamusta, jotta voi ottaa vastaan vertaistukihenkilön palautteen. Ammattilaisten tulisi myös tuntea myötätuntoa itseään ja tiiminsä jäseniä kohtaan. Kaikki tekevät joskus virheitä, eikä työtä aina ole mahdollista tehdä niin hyvin kuin itse haluaisi. Tämän viestiminen myös vertaistukihenkilölle on tärkeää, jotta hän ymmärtää erilaiset tilanteet, joita hän kohtaa työskennellessään ammattilaisten kanssa. 

Ammattilaisten on pystyttävä luopumaan ammatillisesta vallastaan jossain määrin. Se ei onnistu ilman, että ammattilaiset jatkuvasti seuraavat ja reflektoivat omia toimintatapojaan ja pyytävät vertaistukihenkilöltä palautetta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että ammattilaisten vastuista ja velvollisuuksista huolimatta vertaistukihenkilöt voivat työskennellä itsenäisesti, tehdä päätöksiä ja ottaa erilaisia työtehtäviä. Mitä paremmin tiimin ammattilaiset tuntevat heidät, sitä helpommin vastuiden ja tehtävien jakaminen onnistuu. Vastuun ja tehtävien jakaminen tapahtuu aina yksilöllisen tilanteen perusteella ja yhteistyössä kyseisen vertaistukihenkilön kanssa.

Jos vertaistukihenkilöille ei anneta riittävästi vastuuta, he voivat kokea itsensä hyödyttömiksi ja toiminnan kannalta merkityksettömiksi. He saattavat myös tuntea itsensä epäluotettaviksi. Jos taas heille annetaan liikaa vastuuta, vaarana on loppuun palaminen. Vertaistukihenkilöt eivät välttämättä aina tunnista tai osaa arvioida voimavarojaan riittävästi. Innostus on yleensä suurta työn alussa, ja he saattavat haluta tehdä enemmän töitä kuin jaksavat. Monet vertaiset kokevat myös, että heidän on todistettava ammattilaisille, että he pystyvät työskentelemään, ja tekevät siksi enemmän kuin jaksavat. Siksi on tärkeää, että tiimin ammattilaiset huolehtivat vertaistukihenkilön hyvinvoinnista ja tarvittaessa rajoittavat hänen työaikaansa ja työtehtäviään.

Ammattilaisena kasvaminen

Asunnottomien kanssa työskentelevät ammattilaiset ovat alansa asiantuntijoita. Asiantuntijuus ilmenee, kun ammattilainen ratkaisee vaikeita tilanteita ja selviytyy haasteista yhdistämällä teoreettisen tiedon ja käytännön kokemuksen. Yleensä ammattilaisten ei tarvitse miettiä, mihin teoriaan heidän ratkaisunsa tai toimintansa perustuu, vaan teoria ja käytäntö kietoutuvat toisiinsa. Ammatti-identiteettiin kuuluvat työn arvot ja eettiset ulottuvuudet sekä tavoitteet ja uskomukset. Käsitys siitä, mitä ammattilainen tuntee ja mihin hän kuuluu ja mitä hän pitää työssään tärkeänä, syventää hänen ammatti-identiteettiään.

Kun työskennellään vertaistukihenkilön kanssa, joilla on omakohtaista ja syvällistä asiantuntemusta, molempien osapuolten yksilölliset tiedot ja taidot yhdistyvät ja luovat uuden asiantuntijuuden perustan. Jaettua asiantuntemusta tarvitaan erityisesti kenttätyössä, jossa asiat ovat arkaluonteisia ja haasteet monimutkaisia. Usein ammattilaiset eivät ole kokeneet samoja asioita omakohtaisesti kuin asunnottomuutta kokenut henkilö. Vertaistukihenkilön avulla ammattilaiset voivat ymmärtää paremmin asunnottomuuteen johtavia syitä, mikä auttaa heitä tekemään parhaan mahdollisen toimintasuunnitelman sekä kohdentamaan resursseja tehokkaammin. Parhaimmillaan ammattilaiset oppivat vertaisilta vaihtoehtoisia näkökulmia ja empatiaa, mikä lisää heidän resurssejaan kaikkein heikoimmassa asemassa olevien asiakkaiden auttamiseksi.

Ammattilaisten oma tukiverkosto on hyvä tapa ammattilaisille kehittää taitojaan. Vuorovaikutustaitojen harjoittelu, dialogien käyminen ja syvempi ymmärrys sekä osallisuudesta että yhteisöllisyydestä kehittävät ammattilaisten valmiuksia työskennellä vertaisten kanssa. Myös tieto traumoista, päihde- ja mielenterveystyöstä on hyödyllistä. Kokemus on osoittanut, että ammattilaisille ja vertaistukihenkilöille toteutetut yhteiset koulutukset ovat erityisen hyödyllisiä, sillä ne antavat molemmille ryhmille mahdollisuuden vastavuoroisesti laajentaa ja syventää osaamistaan.

Vertaistukihenkilö osana työyhteisöä

Vertaistukihenkilöillä on oikeus saada perehdytystä työhönsä, jotta he tietävät, mitä heiltä odotetaan. Jos näin ei tehdä, on mahdollista, että heidän roolinsa organisaatiossa jää epäselväksi, mikä johtaa väärinkäsityksiin ja siihen, etteivät vertaistukihenkilöt saa riittävästi tukea. Heti alussa on tehtävä selväksi, mitkä ovat tiimin ammattilaisten vastuut vertaistukihenkilöön nähden ja missä tilanteissa vertaistukihenkilö voi ottaa yhteyttä esimieheen, jos on tarvetta. On tärkeää, että kaikki organisaation työntekijät tuntevat työssä mukana olevat vertaiset ja heidän roolinsa ja sitoutuvat tukemaan heidän integroitumistaan organisaatioon, silloinkin kun vertaiset eivät suoraan työskentele heidän kanssaan. Tämä auttaa vertaistukihenkilöitä viihtymään työssään.

Tilanteissa, joissa ammattilaiset työskentelevät vertaistukihenkilön kanssa työparina, on olemassa riski, että ammattilaiselle kehittyy esihenkilön roolin kaltainen rooli suhteessa vertaiseen, vaikka häntä ei ole nimitetty tällaiseen rooliin. Vaikka työn sisältöihin liittyvissä asioissa ammattilaisten rooli voi olla ohjaava, on hyvä osoittaa organisaatiossa yhteyshenkilö, johon vertaistukihenkilö voi ottaa yhteyttä, jos ammattilaisen kanssa tehtävässä yhteistyössä ilmenee haasteita. Vertaistukihenkilöinä työskennelleet ihmiset ovat kuitenkin itse sitä mieltä, että paras tapa ehkäistä ongelmia on, että koko työyhteisö on hyvin valmistautunut ja aidosti kiinnostunut heidän kanssaan tehtävästä yhteistyöstä.

Vertaistukihenkilön kaksoisrooli

Vertaistukihenkilöt, jotka palkataan heitä aiemmin palvelleiden organisaatioiden palvelukseen, voivat tulla entisten työntekijöidensä kollegoiksi. He saattavat osallistua henkilökunnan kokouksiin yhdessä ja osallistua työhön liittyviin sosiaalisiin tapahtumiin. Näistä vuorovaikutustilanteista voi olla terapeuttista hyötyä ennen asiakkaina olleille vertaisille, mutta ne voivat herättää myös hämmennystä, kun asiakkaan asemasta siirrytään entisen asiakkaan ja kollegan asemaan. Erityisiä haasteita voi syntyä, jos entiset asiakkaat, joista tulee vertaistukihenkilöitä, tarvitsevat uudelleen palveluja samalta organisaatiolta. Siirtyminen asiakkaasta entiseksi asiakkaaksi, työntekijäksi ja takaisin asiakkaaksi voi tuntua vaikealta.

Lisäksi vertaistukihenkilöt saattavat palvella organisaation nykyisiä asiakkaita, jotka olivat asiakkaita samaan aikaan, kun vertaistukihenkilö oli asiakas. Tällaisissa tilanteissa on kuitenkin hyvä kysyä vertaistukihenkilöltä, onko jokin syy siihen, miksi hän ei voi työskennellä asiakkaan kanssa. On myös mahdollista, että asiakas ei halua työskennellä palveluista tutun vertaistukihenkilön kanssa. Nykyinen asiakas saattaa siis tietää paljon vertaistukihenkilön henkilöhistoriasta ja kamppailuista, mikä voi vaikeuttaa heidän yhteistyösuhdettaan.

Yhteistyön hyödyt asunnottomuuden kohdanneille ihmisille

Asunnottomuutta kokevat ihmiset hyötyvät siitä, että ammattilaiset ja vertaiset työskentelevät yhdessä. Vertainen samaistuu ihmisen tilanteeseen ja pystyy arvioimaan, millaiset palvelut voisivat parhaiten vastata hänen tarpeisiinsa. Ammattilaiset puolestaan pystyvät kertomaan saatavilla olevista palveluista ja siitä, miten ne voisivat hyödyttää asiakasta. Vertainen tuntee palvelujärjestelmän konkreettiset puutteet käyttäjän näkökulmasta, joita ammattilaiset eivät aina tunnista. Näiden puutteiden tunnistaminen auttaa ammattilaisia sopivien palveluiden valinnassa. Palveluntarjoajien kieli voi joskus olla asunnottomuutta kokeneille vaikeaa. Vertaistukihenkilön läsnäolo voi olla hyödyllistä, jotta ihminen ja palveluntarjoaja ymmärtävät toisiaan. Vertaistukihenkilö voi myös sanoittaa tarittaessa ihmisen tunteita ja tarpeita, etenkin jos elämäntilanne on kaoottinen. Vertaistukihenkilön kaksoisrooli sekä rinnalla kulkijana että palveluiden tarjoajana on heistä monille tärkeä. Lisäksi työnjako voi vähentää ammattilaisten työtaakkaa ja vapauttaa resursseja useiden ihmisten palvelupolkujen samanaikaiseen koordinointiin.

Ammattilaisten ja vertaistukihenkilöiden yhteistyö tuo tasa-arvoa ihmisen ja ammattilaisten väliseen kohtaamiseen. Asunnottomuustyössä vuorovaikutussuhde rakentuu arvostavalle kohtaamiselle, jossa luottamus syntyy molemminpuolisena tunteena. Luottamus on perusedellytys sille, että ihminen uskaltaa kertoa tilanteestaan, tulla kuulluksi ja saada tarvitsemaansa apua. Vertaisen läsnäolo toimii usein eräänlaisena siltana ihmisten ja ammattilaisten kohtaamisessa. Myös se, että asunnottomuutta kokeva ihminen näkee vertaisensa ja ammattilaisen työskentelevän sujuvasti yhdessä, lisää luottamusta siihen, että palvelujärjestelmästä on mahdollista saada apua. Työparityössä ammattilainen ja vertaistukihenkilö kokonaisvaltaisemman kuvan ihmisen tilanteesta. Vertaistukihenkilö todennäköisesti kiinnittää huomiota yksityiskohtiin, joita ammattilainen ei välttämättä huomaa, kuten sanattomaan viestintään. Lisäksi ihminen todennäköisesti kertoo vertaistukihenkilöile asioita, joita hän ei jakaisi ammattilaisen kanssa.

Yksi tärkeimmistä yhteistyön eduista on se, miten vertaistuki luo toivoa ja vähentää ihmisen häpeän tunnetta tilanteensa vuoksi. Kun ihmisessä syttyy toivo, hän alkaa toimia oman hyvinvointinsa edistämiseksi. Stigman vähentäminen on tärkeää. Erityisesti asunnottomien naisten kanssa tehtävässä työssä tiedetään, että häpeän tunne omasta tilanteesta on yksi merkittävimmistä syistä, miksi nainen ei käänny avun puoleen.

Omalla ammattitaidollaan ammattilaiset auttavat myös vertaistukihenkilö pitämään yllä uskoa silloin, kun ihmisen tilanne näyttää toivottomalta. Tilanteet eivät kuitenkaan aina tunnu vaikeilta vain vertaistukihenkilöistä, vaan toivottomuus voi tarttua myös ammattilaisiin. Näissä tilanteissa vertaistyöparin ja hänen toipumisprosessinsa esimerkki voivat auttaa ammattilaista pitämään toivoa yllä. Hyöty on molemminpuolinen – voimaantuminen on vastavuoroista. Ammattilaiselle tämä lisää luottamusta omiin taitoihinsa ammattilaisena ja vaikuttaa myönteisesti työhyvinvointiin.

Esimerkki ammattilaisen ja vertaistukihenkilön yhteistyöstä NEA – naiserityisyys asunnottomuustyössä – hankkeesta. https://www.youtube.com/watch?v=xtcbgG4Svk0.

3.4 Lisämateriaalia

• Meriluoto. Making Experts-by-experience. University of Jyväskylä. 2019
• ●      Guide for professionals in housing support. Budapest Methodological Centre of Social Policy and Its Institutions. 2018