2.1 Johdanto

Tässä luvussa tarkastelemme tapoja, joilla vertaistukihenkilöt voivat olla mukana organisaatiossa kestävästi, heidän roolejaan organisaatiossa sekä koulutustarpeita, joita vertaistukihenkilöillä voi olla, kun ovat osana monialaista asunnottomuustyön tiimejä. Selvennämme myös mitkä ovat vertaistuen hyödyt, ja mitä ovat ne arvot ja filosofia, jotka innoittavat ihmisiä olemaan vertaisena toisille.

«Vertaistuki tähtää toipumiseen, ja siinä otetaan huomioon koko ihmisen hyvinvointi. Voimaannuttavat ihmissuhteet, osallistuminen mielekkääseen toimintaan ja kyky kokea onnellisuutta ovat kaikki osa toipumista. Oireiden vähentäminen tai poistaminen voi olla tärkeä tavoite, mutta se on vain yksi osa henkilön kokemusta.

Vertaistuen filosofia on, että jokaisella yksilöllä on synnynnäinen halu löytää polku kohti toipumista, parempaa terveyttä ja hyvinvointia, ja hänellä on itsellään tieto siitä, mikä toimii hänen kohdallaan. Vertaistukihenkilö tukee kyseistä henkilöä, kun hän löytää tuon sisäisen tiedon ja sytyttää uudelleen tuon toiveikkaan halun.»

(Guidelines for the Practice and Training of Peer Support, 2016, page 13)

2.2 Tavoitteet

Tässä luvussa:

2.3 Vertaistukityö osaksi organisaatiota

Vertaistukihenkilön osallistuminen, koulutus ja työtehtävät riippuvat seuraavista tekijöistä:

• Organisaation tyypistä, kulttuurista ja arvoista
• Organisaatioon kuuluvista yhteisöistä
• Taloudellisista resursseista ja niiden jatkuvuudesta
• Vertaistuen arvon tunnustamisesta
• Vertaistukihenkilöiden roolista aina rekrytointivaiheesta työn päättymiseen

Vertaistukihenkilön mahdollisuudet olla mukana toiminnassa voivat vaihdella laajasti riippuen siitä missä ja milloin hän on mukana. Organisaation ja sen ihmisten valmistaminen vertaistyön käynnistämiseen on ensimmäinen olennainen askel, jotta vertaistyö toteutuu parhaalla mahdollisella tavalla. Valmistautumiseen vaikuttavat:

• Organisaation kulttuuri
• Taho, joka tekee aloitteen (esimerkiksi: tuleeko se työntekijä/johtotaso, päätöksentekoprosessiin vaikuttamisen aste).
• Vertaistyön tavoitteet ja käytettävissä olevat resurssit

Vertaistyön arvopohja

Kanadan mielenterveyskomission mukaan «vertaistuen filosofia ja sen arvot toivosta, itsemääräämisoikeudesta ja toipumisesta olivat osittain vastaus mielenterveysongelmista kärsivien ihmisten syrjäytymiseen ja leimautumiseen» (Guidelines for the Practice and Training of Peer Support, 2016, s. 34.)

On laajalti tunnistettu, että kokemusasiantuntijoiden osallistuminen palvelujen suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin on ratkaisevan tärkeää, jotta voidaan luoda yksilöiden tarpeisiin vastaavia ja voimaannuttavia palveluita. Huolimatta sisäisen prosessin moninaisuudesta, jota sovelletaan erilaisissa organisaatioissa ja toimintaympäristöissä, on olemassa tiettyjä keskeisiä elementtejä, jotka koskevat kaikkia. Yksi niistä on toipumisen käsite, joka ilmenee ihmislähtöisen lähestymistavassa, jossa ammattilaisten, vertaistukihenkilöiden ja asunnottomien välinen suhde on työn perustana. Suhde perustuu rehellisyyteen, luottamukseen, empatiaan, aitouteen, tuomitsemattomuuteen ja siihen, että sen keskiössä on mahdollistava tuki, vastavuoroinen oppiminen ja voimaantuminen.

«Toipuminen on prosessi, jonka avulla ihmiset löytävät keinoja elää mielekästä elämää sairaudesta ja sen oireista huolimatta. Toipumisen tukeminen ei ole vain oireiden hallintaa, vaan siihen kuuluu myös auttaa ihmisiä työllistymään, löytämään turvallinen asuinpaikka ja löytämään ja pitämään yllä ihmissuhteita.» (Guidelines for the Practice and Training of Peer Support, 2016, sivu 11).

Vertaistuen keskeiset arvot ovat:

• toivo
• itsemääräämisoikeus / voimaantuminen
• yhdenvertaisuus
• vastavuoroisuus
• empatia
• hyväksyntä
• kokemus

Vertaistukityötä käynnistäessä organisaatiossa on keskusteltava siitä, miten vertaistuen filosofia ja ydinarvot soveltuvat organisaatioon.

«Kun ihminen tuntee, että toinen todella hyväksyy hänet sellaisena kuin hän on, hän vapautuu, pystyy siirtymään tilanteessaan eteenpäin ja alkamaan miettimään, miten hän haluaa muuttua, miten hän haluaa kasvaa, miten hänestä voi tulla erilainen ja miten hänestä tulisi se, mitä hän haluaa olla.» (Gordon, 2000)

Prosessin aloittaminen

Vertaistuki tapahtuu ihmissuhteissa, joihin sen osapuolet tuovat mukanaan oman elämänkokemuksensa. Vertaistukityötä käytetään yhä enemmän asunnottomuustyössä virallisesti ja epävirallisesti. Vertaisuus toipumisen eri vaiheissa synnyttää muutosta kaikissa asianomaisissa.

Vertaistyötä suunniteltaessa on hyvä selkiyttää:

• ●       Vertaistuen muoto: mitä, missä ja kenelle
• ●       Mielekäs yhteistyö: ammattilaisten ja vertaistukijoiden mukaan ottaminen
• ●       Taloudelliset resurssit ja niiden kestävyys

Epämuodollinen ja muodollinen vertaistuki

Vertaistuen eri muotojen kirjo alkaa «epämuodollisesta vertaistuesta», kun ihmiset huomaavat, että heidän eletyt kokemuksensa ovat samankaltaisia ja, että siksi he pystyvät kuuntelemaan ja tukemaan toisiaan. Kumpikaan ei ole kokeneempi tai valmiimpi tarjoamaan tukea kuin toinen. «Näin empaattisen tuen autenttinen luonne ja molemminpuolinen hyöty tulevat paremmin näkyville». (Guidelines for the Practice and Training of Peer Support, 2016, s. 14.) Kun kaksi tai useampi ihminen jakaa samankaltaisia haasteita (joko henkilökohtaisesti tai läheisen roolista), on hyvin luonnollista, että samalla kumpikin pyrkii löytämään polun kohti omaa ja toisen hyvinvointia. Tämäntyyppistä vuorovaikutusta tapahtuu organisaatiosta riippumatta ja ilman, että organisaatio resursoi siihen. Epämuodollinen vertaistuki on usein ajallisesti ja vaikutuksiltaan rajallista, koska se perustuu yksilötasolle ja katkeaa helposti, koska kummallakaan osapuolella ei ole muita sitovia odotuksia.

Muodollinen vertaistuki puolestaan toteutuu strukturoidussa ympäristössä, jossa vertaistukihenkilöt ovat mukana joko vapaaehtoisina tai työntekijöinä luomassa yhteyttä esimerkiksi asunnottomiin ihmisiin, tarjoten mahdollisuuden hyväksyvään ja voimaannuttavaan suhteeseen. Tätä varten on olennaista, että vertaistukihenkilö oppii edistämään toiveikkuuden, toipumiskeskeisyyden, voimaantumisen, tuomitsemattoman hyväksynnän ja luottamuksen näkökohdat vertaistukisuhteessa. Osallistumisesta päättäminen edellyttää organisaation päätöksentekijöiden yksimielisyyttä. 

Monissa organisaatioissa toimiva käytäntö on ollut perustaa työryhmä, joka vastaa vertaistukityön suunnittelusta toteutuksesta ja arvioinnista. Työryhmän on hyvä olla monialainen ja sisältää kokemusasiantuntijoita, tulevia vertaisia, asunnottomuutta kokeneiden kanssa työskenteleviä ja esihenkilöitä.

Koska kunkin organisaation toimintarakenne, kulttuuri ja käytettävissä olevat resurssit ovat erilaisia, kaikilla organisaatioilla ei ole välttämättä rakenteellisesti tällaista mahdollisuutta. On tärkeää, että sisäistä rakennetta kunnioitetaan ja vertaistyön toiminta-alusta räätälöidään organisaation rakennetta kunnioittaen. Työn voi aloittaa tunnistamalla ja lähestymällä avainhenkilöitä, jotka voivat vaikuttaa päätöksentekoprosessiin käytännössä johtuen heidän korkeammasta asemastaan tai arvostuksestaan organisaatiossa.

Jos vertaistukityö käynnistetään organisaation tavoitteista lähtien tai idea siihen syntyy organisaation johdossa, tulee itse työntekijät ottaa mukaan prosessiin varhaisessa vaiheessa. Huomioitavaa:

• Vertaistuen filosofia, arvot ja hyödyt tulee käydä työntekijöiden kanssa läpi.
• Selkiytetään työntekijöiden rooli koko prosessin aikana aina suunnittelusta ja toteutuneen toiminnan arvioimiseen.
• Luodaan kanava (esim. fokusryhmät), jonka kautta organisaation työntekijät voivat vapaasti ilmaista mahdolliset huolenaiheensa vertaistukityöstä (vastuut ja velvollisuudet, tiedonkulku, aikaa vievä sitoutuminen, stereotypiat, ammatilliset tai henkilökohtaiset kokemukset).
• Otetaan työntekijät mukaan vertaistukihenkilön työnkuvan laatimiseen ja kuullaan mielipidettä siitä millaisella roolilla vertaistukihenkilö on toiminnassa mukana (vapaaehtoinen, työkokeilu, palkkatyö jne.)
• Mahdollistetaan vertaistukityöhön tutustuminen esim. verkostoituminen niiden ammattilaisten kanssa, jotka tekevät yhteistyötä vertaistukihenkilöiden kanssa.
• Työntekijät ovat mukana vertaistukihenkilöiden rekrytoinnissa.
• Luodaan yhdessä työntekijöiden kanssa tarvittavat tukimekanismit sekä vertaistukihenkilöille että ammattilaisille (mentorointi, koulutus, työnohjaus jne.)

Työntekijöiden osallistuminen on tärkeää, kun päätetään suhteen tyypistä (vapaaehtoinen vai työntekijä), jotta se voi antaa näkökulmansa seuraaviin asioihin:

• Jos vertaistukihenkilö on mukana vapaaehtoisena
• Rekrytointiprosessi
• Käytännön järjestelyt
• Aikataulutus eli milloin ja miten usein vertaistukihenkilö on toiminnassa mukana
• Paikka ja toimintaympäristö, jossa vertaistyötä tehdään
• Vertaistoiminnan vastuutyöntekijät
• Yhteydenpitotavat vertaistukihenkilöihin
• Vakuutus
• Arviointiprosessi: Onko vapaaehtoisia varten olemassa arviointiprosessi? Osallistuvatko he prosessiin?
• Kulujen kattaminen: matkakulut, asiakastyön kulut (mahdollisuus tarjota esim. kahvia tai teetä vertaistapaamisen yhteydessä) ja muut kulut (esim. kiireellinen saatto sairaalaan)

• Jos vertaistukihenkilö palkataan organisaatioon töihin
• Rekrytointi
• Perehdytys
• Sijoittuminen organisaatioon ja esihenkilö
• Viestintä, tiimikäytännöt
• Palkkaus
• Vertaistukityön tulosten arviointi

Osallistumisen toimintatapa suunnitellaan organisaation käytettävissä olevista resursseista, tarpeista, tyypistä ja kulttuurista käsin. Jos järjestö toimii palkatun henkilökunnan eikä vapaaehtoistyön pohjalta, olisi perusteltua, että heillä olisi myös palkattuja vertaistukihenkilöitä. Parhaat käytännöt osoittavat, että palvelut/organisaatio hyötyvät vertaistukityöstä, jos sitä tarkastellaan pidemmällä aikana välillä, jonka työsuhde usein mahdollistaa.

Aito osallisuus organisaatiossa

Vertaistukihenkilön aitoon osallisuuteen kuuluu aktiivinen osallistuminen palvelujen suunnittelua, tarjoamista ja tarkistamista koskevaan päätöksentekoprosessiin. Organisaatioiden on luotava tukirakenteita – jos niitä ei ole jo luotu – edistääkseen ympäristöä, jossa pystytään käsittelemään valta- ja tasa-arvokysymyksiä, olettaen, että aito osallistuminen on organisaation toimintaperiaatteiden mukainen vaatimus. Kun vertaisille luodaan mielekkäitä mahdollisuuksia osallistua erilaisiin päätöksentekoprosesseihin, palvelut pystyvät paremmin vastaamaan palvelujen käyttäjien tarpeisiin. Vertaisten kokemus on asiantuntemusta; vertaisilla on ainutlaatuinen omakohtainen näkökulma siihen, mikä toimii hyvin ja mitä on parannettava.

Työskentelyn alussa

On tärkeää selvittää missä kohtaa asiakasprosessia vertaistukihenkilö työskentelee ja missä työtä tehdään:

• Alkuvaiheessa, kun esim. lähestytään asunnotonta, palveluiden ulkopuolella olevaa ihmistä tai ensimmäisen asukkaan muuttaessa tuettuun asumiseen.
• Toipumisprosessin aikana yhteistyössä ammattilaisten kanssa asunnottomuuden uusiutumisen ehkäisemiseksi ja elämän uudelleen rakentamisessa.
• Kokoontuminen ulkona, yhteisössä tai sisällä, järjestön tiloissa (saattaa olla tarpeen valmistella tila tätä varten) tai molemmissa tilaisuudesta riippuen.

Lisää vertaistukihenkilön roolista organisaatiossa luvussa 4. Vertaistuki ja asunnottomuus.

Vertaistukihenkilöiden ja ammattilaisten yhteistyö

On tärkeää hyväksyä vertaistukihenkilö tasavertaisena jäsenenä monialaiseen tiimiin, jossa hänen panoksensa on hänen kokemuksellinen asiantuntijuutensa. Se, miten työntekijät kokevat vertaistukityön hyödyt, vaikuttaa helposti sen tehokkuuteen. Vertaistukihenkilöiden ja työntekijöiden välisiä valta-asetelmia tarkastellaan usein vasta, kun ne uhkaavat haitata vertaistukityön toteutumista ja sen positiivista vaikutusta asunnottomuutta kokevan ihmisen tilanteeseen. Vertaistukihenkilöt saattavat leimautua – jopa tahattomasti – alemman koulutustasonsa tai aiempien kokemustensa vuoksi. Vertaistuen arvoja tulisi koko tiimin noudattaa, ja on tärkeää varata aikaa vallan jakautumisen ja yhdenvertaisuuden toteutumisen reflektoimiselle.

Tapoja, joilla voidaan tukea hyvän yhteistyön syntymistä:

• ●       Selkeä työnkuva ja sen säännöllinen päivittäminen yhdessä tiimin kanssa.
• ●       Turvallinen työympäristö, jossa voi ääneen puhua myös omista epävarmuuksista ja havaitsemistaan epäkohdista sekä pystytään keskustelemaan rakentavasti keinoista, joilla tilannetta voidaan parantaa.
• ●       Eettinen ohjeistus. (LIITE 3).
• ●       Päivittäisten tehtävien ja vastuualueiden selkeys. Toistuvasti ratkaisematta jäävät pienet asiat voivat kasvaa suuremmiksi ongelmiksi, jos niitä ei ratkaista ajoissa.
• ●       Tieto siitä miten konfliktit organisaatiossa ratkaistaan, mikäli tarvitaan tiimin ulkopuolista apua.

Vertaistukityön resurssointi

Vertaistukityötä suunniteltaessa on tärkeää pohtia, millaisia taloudellisia resursseja tämä edellyttää organisaatiolta pidemmällä aikavälillä, ottaen huomioon tulosten saavuttamiseen tarvittava aika ja ponnistelut. Palkkakustannukset, valmistelutyö ja koulutus tai muut mahdolliset lisäkustannukset on otettava huomioon. Nykyiset rahoitusmekanismit yhteisrahoitteisten ohjelmien kautta, kuten EU:n rakennerahastot, voivat sisällyttää talousarvioonsa vertaistukityön kuluja. Järjestön luonteesta riippuen omaa rahoitusta voidaan käyttää sisäiseen koulutukseen ja valmiuksien kehittämiseen.

LIITE 4 sisältää organisaation valmiuksien arviointityökalun, jonka avulla voit nopeasti vastata tarvittaviin kysymyksiin, kun harkitset vertaistukityön aloittamista.

Vertaistukihenkilön rekrytointi

Kun vertaistyön tapa ja vertaistukihenkilöiden roolit on määritelty, on helpompi aloittaa sopivan vertaistukihenkilön etsintä. Tietyt vertaistukihenkilöön liittyvät henkilökohtaiset ominaisuudet ovat nousseet esiin tutkimuksesta ja toimijoiden kokemuksesta:

• ●       Eletty kokemus: Asunnottomuuden tai sen uhan omakohtainen kokeminen on keskeinen tekijä riippumatta sen kestosta. Organisaation ja sen kohtaamisen ihmisen luonteesta riippuen tärkeää voi olla myös muunlaiset kokemukset (esim. päihderiippuvuus, mielenterveys, krooniset terveysongelmat).
• ●       Sopiva elämäntilanne: Elämäntilanne on tarpeeksi vakaa ja esimerkiksi mahdollisesta päihderiippuvuudesta toipuminen on edennyt.
• ●       Vuorovaikutustaidot: Kyky luoda myönteisiä suhteita muihin ihmisiin on olennainen perusta, jolle vertaistuki voi rakentua.

Yksityiskohtaisen työnkuvan laatiminen, joka sisältää vastuualueet ja tehtävät on hyvä tehdä, mutta sen voi tehdä vapaamuotoisesti.  LIITE 2 sisältää esimerkin työnkuvasta.

Kysymyksiä, joista on hyvä keskustella vertaistukihenkilön kanssa rekrytointiprosessin aikana:

• ●       Motivaatio tehtävään: miten hän ymmärtää tehtävän; miten tehtävä voi vaikuttaa hänen omaan elämäänsä; mitä hän odottaa.
• ●       Itsetuntemus/resilienssi: mitkä ovat ne tapahtumat, joista hän on kokenut stressiä/ turhautumista/ suuttumusta; miten hän on käsitellyt niitä.
• ●       Mahdollinen aikaisempi työkokemus: mitä hän oppi siitä; miten hän kokee voivansa hyödyntää hankkimiaan taitoja ja kokemusta.
• ●       Koulutustaso ja koulutustarpeet.
• ●       Erityistarpeet, jotka on mahdollisesti otettava huomioon yhteistyössä.

2.4 Lisämateriaalia

• A resource kit of practical peer support resources featured in this issue of Healing Hands is now available on the National Health Care for the Homeless Council’s website. You can access these resources at http://www.nhchc.org/wpcontent/uploads/2011/09/peer-support-resource-kit-2013.pdf
• Provision of peer support at the intersection of homelessness and problem substance use services: a systematic ‘state of the art’ review, Joanna Astrid Miler, Hannah Carver, Rebecca Foster and Tessa Parkes
• Promoting Access to the General Curriculum Using Peer Support Strategies Article in Research and Practice for Persons with Severe Disabilities December 2006 DOI: 10.1177/154079690603100402
• PCCI_Peer Support Toolkit, City of Philadelfia, DBHIDS-Achara Consulting
• Guidelines for the Practice and Training of Peer Support. Sunderland, Kim, Mishkin, Wendy, Peer Leadership Group, Mental Health Commission of Canada. (2013). Calgary, Retrieved from: http://www.mentalhealthcommission.ca
• Peer Positive Toolbook: Preparing organizations to better engage people with lived experience through equitable processes
• FEANTSA: Peer Support: A Tool for Recovery in Homelessness Services https://www.feantsa.org/download/peer_support_policy_paper2951723577548485776.pdf
• Homeless support group Meetup groups around the world. https://www.meetup.com/topics/homeless-support-group/